TeliaSoneralle tärkeitä liiketoimintaratkaisuja
TeliaSonera Finland Broadband Services käyttää Aureoliksen pitkälti toteuttamaa toimintolaskentaratkaisua liiketoimintansa ohjauksen päävälineenä. Aureoliksen niin ikään toteuttaman Revenue Assurance -ratkaisun avulla teleyhtiö pyrkii puolestaan varmistamaan, että puhelutiedot välittyvät lukuisista eri järjestelmistä oikein sekä loppuasiakkaiden laskutukseen että tilityksiin yhteistyötahoille.
TeliaSonera muutti rakenteensa vuoden 2007 alusta maakohtaisista tulosyksiköistä Mobility Services- ja Broadband Services-liiketoimintaryhmiksi. Suomen Broadband Services -liiketoiminta puolestaan uusi organisaationsa vuoden 2008 alusta kolmeksi tuotepohjaisesti muodostetuksi tulosvastuulliseksi yksiköksi, joita ovat Home Services, Enterprise Services ja Telecom Services.
Broadband Services -liiketoiminta-alueen VP Business Controllerin Tarja Leikaksen mukaan uudesta liiketoimintarakenteesta syntyy suoraan tarve toimintolaskennalle, koska eri tulosyksiköt käyttävät konsernin yhteisiä tuotanto- ja tuotekehitysresursseja.
"Meillä on SAP perusjärjestelmänä sekä Hyperion, Business Objects ja muita työkaluja, mutta ne eivät antaneet meille tuloksia, joita tarvitsimme liiketoiminnan ohjaukseen. Järjestelmämielessä meidän uusia tulosyksiköitämme ei ollut olemassa", Leikas toteaa.
TeliaSonerassa oli tehty toimintolaskentaa Oros-ratkaisulla vuodesta 1998, mutta Oros ei teknologialtaan vanhentuneena taipunut uudelleenorganisoidun liiketoiminnan kuukausittaiseen raportointitarpeeseen. Siksi yhtiö siirtyi Oroksesta SAS® Activity-Based Management (ABM) -ratkaisuun.
"Ilman ABM:ää tulosyksiköitä ei ole olemassa. Vain se antaa meille yksiköiden tuloksen", Leikas sanoo.
ABM-ratkaisun käytännön toteutusprojektin veti SASin kumppanina läpi Aureolis Oy. Projektin jälkeen Aureolis on huolehtinut myös ratkaisun teknisestä ylläpidosta.
Tuloslaskelma dynaamiseksi
Uusi toimintolaskentaratkaisu hankittiin Leikaksen mukaan akuuttiin tarpeeseen ja kovien liiketoiminnallisten haasteiden keskelle, sillä TeliaSonera oli samaan aikaan laittamassa perusrakenteitaan kuntoon.
"Minulla oli kunnianhimoisena tavoitteena saada aikaan uudenlainen dynaaminen tuloslaskelma, joka ei perustu linjaorganisaation kustannuspaikkarakenteeseen. ABM:n avulla se saatiin toteutettua", hän kertoo.
Haasteena oli se, että konsernin ja Broadband Services -alueen eri yksiköissä on ihmisiä, jotka tekevät töitä monien eri yksiköiden toiminnoissa.
"ABM on työkalu, jonka avulla me katsomme, kuinka paljon minkin yksikön henkilöt ovat tehneet työtä minkin toiminnon eteen sekä miten paljon toiminnoissa on käytetty konsernin verkkoinfrastruktuuria ja it-järjestelmiä", Leikas kertoo.
Juuri tätä kautta syntyy hänen mukaansa dynaaminen tuloslaskelma, joka tuottaa selvästi arvokkaampaa tietoa kuin vanhakantainen kustannuspaikkoihin perustuva laskenta. Lisänsä dynaamisuuteen tuo myös toimintolaskennan huomattava nopeutuminen aikaisemmasta.
Oroksesta tulokset saatiin neljännesvuosi tapahtuman jälkeen. Nyt tulokset saadaan lähes reaaliaikaisesti. Jos lähdejärjestelmät menevät aamupäivällä kiinni, iltapäivällä Leikaksella on jo ABM:n luvut.
Tuloksia nopeasti
Lisää haastetta uuden ratkaisun käyttöönottoprojektiin toi Leikaksen mukaan se, että laskentatuloksia piti saada todella nopeasti.
"Teimme päätökset ratkaisusta joulukuussa 2007, ja tuloksia meidän piti saada jo huhtikuussa 2008", hän kertoo.
Koko hanke ei huhtikuussa suinkaan ollut valmis, mutta tulostietoa saatiin suunnitellusti käyttöön jo silloin. Missään vaiheessa ei Leikaksen mukaan jouduttu toimittamaan "ei-oota", vaikka laskennassa ei laadullisesti päästy vielä samalle tasolla, missä nyt ollaan.
Aureoliksen projektipäällikön Jukka Kedon mukaan laskentaratkaisu pystyttiin toteuttamaan varsin pienellä työmäärällä ja siten, että TeliaSoneralla ymmärrettiin hyvin, miten se on toteutettu ja miten se toimii.
"Asiakas on myös kyennyt itse hallitsemaan ratkaisun rakenteita ja muita puolia, eikä ratkaisun pyörittämisessä tarvita meiltä jatkuvaa konsultointia", hän sanoo.
Laskenta kuvaa muutosten suunnan
Toimintolaskennan tuloksia käytetään Broadband Servicesissä ennen kaikkea liiketoiminnan ohjaukseen. Laskentaratkaisu antaa kullekin tulosyksikölle toimintaa ohjaavan tuloslaskelman, joka toimii myös tavoiteasetannan pohjana.
Tärkeintä dynaamisissa tuloslaskelmissa ei Leikaksen mielestä ole hetkellisen tuokiokuvan luominen, vaan tärkeiden lukujen kehityksen suunnan näkeminen ja muutoksen ymmärtäminen.
"Minua ei kiinnosta snap shot, vaan muutos, delta. Me teemme koko ajan muutoksia toiminnassamme, joten laskennankin täytyy olla dynaamista. Delta on se juttu."
Kannattavuuslaskennan lisäksi ratkaisua käytetään hinnoittelussa ja regulaatiolaskennassa sekä suuressa määrässä ad hoc -tyyppisiä tehtäviä ja selvityksiä.
Yhteistyö poiki uuden projektin
Toimintolaskentaratkaisun käyttöönottoprojektissa TeliaSoneran yhteistyö SASin ja Aureoliksen kanssa sujui Leikaksen mukaan erittäin hyvin.
"Puhe on ollut suoraa ja olemme puhuneet itse asiasta. Tavoite on ollut yhteinen, eikä roolipelejä ole pelattu. Kaikki on toiminut todella mallikkaasti", hän kiittelee.
Hyvällä työllään SAS lunasti hänen mukaansa paikkansa seuraavalle kierrokselle, kun TeliaSoneran Broadband Services aloitti vuonna 2009 SAS® Revenue Assurance -ratkaisun käyttöönottoprojektin, jossa Aureoliksella on niin ikään keskeinen toteuttajan rooli.
"Molemmat projektit ovat olleet positiivisia kokemuksia. It-hankkeiden uhkakuvat ja painajaiset eivät ole toteutuneet", Leikas kertoo.
Työmäärältään ja laajuudeltaan Revenue Assurance -projekti on huomattavasti suurempi kuin ABM-projekti, jonka käytännössä toteutti kaksi Aureoliksen asiantuntijaa. Revenue Assurance -projektissa Aureolikselta on työskennellyt 5-7 henkilöä ja heistä viisi enemmän tai vähemmän kokopäiväisesti.
TeliaSoneran puolelta projektipäällikkönä toimivan Senior Business Controller Jukka Sillanpään mukaan yhteistyö Aureoliksen kanssa on sujunut tässäkin projektissa todella hyvin.
"Heillä on projektissa sitoutunutta porukkaa, joka on tehnyt työtä ammattitaitoisesti. He ovat pystyneet voittamaan organisaatiomme luottamuksen, vaikka ovat tulleet tekemään järjestelmää, jonkalaista meillä ei ole koskaan aiemmin ollut. Ja me kuitenkin olemme tehneet puhebisnestä jo yli sata vuotta", hän toteaa.
Aureolis on Kedon mukaan tehnyt projektissa yhteistyötä jopa lähes 50 soneralaisen kanssa ja aktiivisemminkin 20-30 henkilön kanssa, koska ratkaisuun liittyvä substanssitietämys on TeliaSonerassa hyvin laajalti eri puolilla organisaatiota.
Virheet löytyvät heti
TeliaSoneralla on iso joukko tietojärjestelmiä, joiden läpi tieto puhepalvelujen puhelutapahtumista kulkee ennen kuin puheluista päästään laskuttamaan loppuasiakkaita ja tilittämään tuloista oma osuutensa muille palveluntarjoajille ja teleoperaattoreille.
Raportointi, joka koskee tietojen siirtymistä oikein järjestelmästä toiseen läpi koko ketjun, ei Sillanpään mukaan ole välttämättä pysynyt vuosien saatossa täysin muun järjestelmäkehityksen vauhdissa mukana.
"Toisaalta telebisnes on myös muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, ja vaikeasti hallittavan liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta on kasvanut valtavasti", hän sanoo.
Revenue Assurance -ratkaisun avulla onkin hänen mukaansa tarkoitus seurata, että tiedot siirtyvät oikein järjestelmien välillä. Näin TeliaSonera voi varmistaa loppuasiakkaiden laskutuksen sekä muille palveluntarjoajille ja teleoperaattoreille tehtävien tilitysten oikeellisuuden.
"On meillä aiemminkin ollut erilaisia kontrolleja olemassa, mutta näin hyvää työkalua meillä ei ole tähän tarkoitukseen ollut. Meillä on mennyt hyviltä asiantuntijoilta valtava työmäärä siihen, että näitä asioita on kyetty selvittämään. Nyt ajatuksena on, että uuden ratkaisun avulla pystymme näkemään heti, jos jotakin on mennyt pieleen ja reagoimaan mahdollisiin virheisiin nopeasti", Sillanpää kertoo.
Yksikköhinnaltaan pieniinkin tapahtumiin liittyvät virheelliset tai puuttuvat tiedot voivat hänen mukaansa aiheuttaa laskutuksen ja tilitysten yhteydessä todella suuria euromääräisiä seurauksia, koska telebisneksessä puhelutapahtumien volyymit ovat valtavan isoja.
Ratkaisun avulla pureudutaan Sillanpään mukaan syvälle TeliaSoneran perusbisnekseen. Se tarjoaa työvälineen varsin monelle yksikölle, sillä laskutuksen oikeellisuuden seuranta on useiden eri yksiköiden vastuulla.
Ratkaisun avulla kyetään Sillanpään mukaan näkemään myös entistä paremmin, miten asiakkaat käyttäytyvät ja tekemään sen pohjalta helpommin liiketoimintaa koskevia päätöksiä.
Projekti sujunut odotettua paremmin
Mitään erityisen suuria teknisiä tai muita haasteita Revenue Assurance -ratkaisun toteutusprojektissa ei ole Sillanpään mukaan kohdattu.
"Minulla oli alun perin nykyistä paljon karumpi kuva siitä, onko ratkaisu toteutettavissa vai ei ja miten. Siinä mielessä projekti on sujunut jopa paremmin kuin osasin odottaa", hän sanoo.
Aureolis oli Kedon mukaan ensimmäistä kertaa toteuttamassa tällaista liikevaihdon varmistamiseen liittyvää ratkaisua eikä sillä ollut projektin alkaessa kovin paljon toimialaosaamista telesektorilta.
"Teknisenä haasteena meillä on ollut lähinnä sen ymmärtäminen, mikä lähdejärjestelmien datassa on oleellista. Jos jossakin taulussa on vaikka sata kenttää, mitkä niistä ovat sellaisia, että ne kannattaa tuoda ratkaisun tietovarastoon. Onnistuimme siinä kuitenkin aika hyvin."
Myös aineistojen ajoajat ovat jossain määrin kriittisiä, mutta nekin on Kedon mukaan saatu hoidettua niin, että yön yli valmistuviksi sovitut ajot todella valmistuvat ajoissa.
![]()
Yhteistyötä
Kuvassa TeliaSoneran Broadband Services -liiketoiminta-alueen VP Business Controller Tarja Leikas. Molemmat projektit, joita Aureolis on ollut toteuttamassa, ovat Leikaksen mukaan olleet positiivisia kokemuksia. It-hankkeiden tyypilliset uhkakuvat ja painajaiset eivät ole toteutuneet.
