Mitä tehdä, jos BI-homma ei toimi? – Osa 2

Jouni Javanainen

Jouni Javanainen Johtaja, BI-palvelut

Blogini ensimmäisessä osassa pohdittiin sitä, mistä BI:ssä ylipäätään on kysymys ja millaisia osia sieltä pitää tunnistaa. Tässä osassa pyrin painottamaan sen tärkeyttä, että pohjatyö tulee tehtyä kunnolla ja että jatkuva palvelu otetaan huomioon heti alussa.

Moni pohtii sitä, tarvitaanko tietovarastoa yhä, vaiko ei. Näppärät raportointivälineet houkuttavat ohittamaan tietovaraston pistemäisillä raportointiratkaisuilla. Se ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä kestävän, monikäyttöisen tietoarkkitehtuurin saa vain toteuttamalla tietovarastointiratkaisun!

self-service

Kuka tietää, mihin maailma on menossa?
Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan yrityksissä tullaan tekemään entistä enemmän analytiikkatoteutuksia perus-BI:n lisäksi. Self-service –BI sekä datan visualisointi ja data discovery ovat kasvavia trendejä ja ne leviävätkin yhä laajempaan käyttöön.

Miten BI toteutetaan kustannustehokkaasti niin, että se palvelee myös tulevaisuudessa? Kustannustehokkuus saavutetaan riittävällä suunnittelulla, jossa tietoisesti tehdään päätöksiä mm. liittyen tässä esitettyihin kysymyksiin.

Pysytäänkö IT-ohjatussa mallissa, vai siirrytäänkö self-service –ratkaisuihin?

Tarvitsemmeko omassa hallussa olevat laiteympäristöt vai mennäänkö pilveen? Ovatko tiedot turvassa pilvessä?

Riittääkö raportointi ja miten hyödynnämme analytiikkaa?

Monenlaisten kysymysten joukosta kannattaa kiinnittää huomio ainakin seuraaviin asioihin:

  • Käsitemalli
    – Millaiset ovat liiketoiminnan prosessit ja käsitteet, ja mikä on niiden suhde toisiinsa?
  • Tietojen mallinnus DW:hen sekä loogisella että fyysisellä tasolla
    – Millaiset tietorakenteet tarvitaan ja mitkä ovat tietovirrat?
  • Master Data
    – Onko käytössä päällekäisiä järjestelmiä, esim. useampia asiakasjärjestelmiä? Mikä niistä on master?
  • Tiedon laatu ja puhdistus
    – Mikä on tiedon laadun taso? Onko käytössä menetelmiä väärän tiedon puhdistamiseen?
  • Tietojen jälkipäivitys
    – Jos tietoa ei voi korjata lähdejärjestelmään, miten hoidetaan tiedon jälkipäivitys, jotta raportointi toimii oikein?
  • Tiedon historiointi
    – Millaisin syklein vanha tieto voidaan poistaa, tai siirtää halvemmalle medialle?
  • BI-järjestelmien versionhallinta ja audit trail
    – Onhan BI-järjestelmissä käytössä versionhallinta, jotta kehitystyö on hallittua? Miten tietojen jäljitettävyys hoidetaan?

Eikä siinä vielä kaikki, parastakin järjestelmää pitää ylläpitää ja kehittää. Heti aluksi on tärkeää miettiä, mitä tapahtuu projektin päätyttyä, kun siirrytään jatkuvan palvelun vaiheeseen. Miten hoidetaan käytön aikainen tuki ja jatkokehitys?

Siinäpä sitä, monenlaisia kysymyksiä nousee esille. Mutta ei huolta, Aureoliksen avulla voitat aina!

Lisää aiheesta:

BI-palvelut: Tiedolla johtaminen

Tilaa blogi sähköpostiisi

Jaa blogiteksti: